Mieluisin keväinen pöytäliinani oli ottanut jostain osumaa useampaan kohtaan, siinä oli kaikkiaan viisi pientä reikää. Kirjailin ne visiblemending-hengessä pykäpistoin kuusisäikeisen muliinilangan kahdella säikeellä. Käytin pientä kirjontakehystä, jolla sain kankaan mukavasti kiristettyä korjauskohdasta.
Yhden oikein hyvän kassin pohjasta oli sauma ratkennut. Se oli harmi, sillä kassissa oli hyvät pitkät kantolenkit, sen saa olalle kätevästi. Nyt otin asiakseni korjata ratkeaman. Koneellahan sen on olisi nopsasti ommellut, mutta tahdoin kokeilla käsin korjaamista. Kankaaseen oli painettuna elenorsujen kuvia, joten lisäsin niiden jalkoihin hieman ruohikkoa ja kukkia ja nyt ne saavat taivaltaa kukkakedolla.
Meillä on ollut pari liian pitkää pöytäliinaa ja olen taitellut niitä milloin mitenkin, etteivät roikkuisi liian lähellä lattiaa. Olen monet kerrat ajatellut, että pitäisi saada aikaiseksi lyhentää ne ja tällä viikolla se päivä viimein oli. Leikkasin kahdesta liinasta noin 50 cm pois, en sentään kummastakin päästä! Silitin päärmeet ja ompelin ne koneella.
Oli muuten hassua, kun alalanka oli liian löysällä, eikä minulla tietenkään ole ikivanhan ompelukoneeni käyttöohjetta tallella. Jostain kumman muistisopukasta kaivoin ajatuksen, että varmaan alalangan kireyttä säädetään puolakotelossa olevasta pienestä ruuvista. Ja niinhän se olikin. Siihen tarvittava minikoinen ruuvimeisseli oli sentään tallella ompelutarvikelipastossa.
Jämäpalat leikkasin neljään osaan ja päärmäsin nekin, niin että sain neljä pienenpuoleista servettiä kummastakin kankaasta. Sain noin joka toinen vuosi iskevän silityskohtauksen ja silitin kaikki pöytäliinat, keittiöpyyhkeet, servetit ja tyynyliinat. Kohtaus meni jo ohitse, joten ei tässä mitään hätää. Löysin muutamasta pöytäliinasta pieniä reikiä ja tahroja, joita voisi alkaa korjailla visible mending-hengessä.
